Lastensuojelulain kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän tuotos, 1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki ehti olla voimassa vain runsaan vuoden, kun sen muuttamistarve tuli ilmeiseksi.
Lastensuojelun työntekijät on ajettu mahdottoman tehtävän eteen yrittäessään perata lastensuojeluilmoituksia ja selviytyä määräajoista. Varhaiselle puuttumiselle pohjautuva laki alensi lastensuojeluilmoituksen kynnystä ja velvoittaa ilmiantoihin. Kansan suussa lakia osuvasti kutsutaankin ilmiantolaiksi.
Laki olisi vaatinut rinnalleen toimivat lapsiperheiden peruspalvelut ja hyvän ja laadukkaan lastensuojelutyön osaamisen. Kun näitä ei ole, valitaan auttamisen keinoksi viimesijainen keino eli huostaanotto.
Viranomaisille on siirretty ja annettu valtaa vuosien kuluessa lisääntyvässä määrin, lastensuojelulaki toteutti viranomaisten kaikki toiveet. Sosiaalitoimi on siis itse aiheuttanut itselleen ja julistanutkin hätätilan. Laki mursi vaitiolovelvollisuutta, lastensuojeluilmiantoja voi tehtailla ilman rangaistusseuraamusta mielin määrin. Uusi laki ja viranomaisten koulutus siihen kaikkia yllyttääkin varhaisen puuttumisen nimissä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia, joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja. Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta. Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta, jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä. Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita. Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua. En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.
Tällä hetkellä mahdottoman tehtävän edessä ovat myös perheet, lapset ja heidän vanhempansa, jotka joutuvat viranomaiskoneiston armoille ilman mitään keinoa suojautua. Viranomaisten vastuu on heiveröinen, kun laista puuttuvat vastuu- ja korvaussäännökset.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan maamme historiassa.
Tästä huolimatta tai tämän ansiosta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, tällä hetkellä noin 16000 lasta joutuu asumaan sijaishuollossa. Tämä lienee Suomen historiassa ennätyksellinen luku, ellei oteta huomioon vuosina 1939-46 tapahtunutta 80 000 lapsen siirtoa sotaa ja nälkää pakoon naapurimaihin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Se velvoittaa Suomen valtiota tukemaan lasta ja lapsen vanhempia heidän kasvatustyössään. Nykyinen tilanne, huomattava panostus sijaishuoltoon ja vanhempien sivuuttaminen eivät täytä sopimuksen velvoitteita.
Leeni Ikonen
varatuomari