Missä syy lisääntyneisiin huostaanottoihin?

SK (nro 44) antaa yksipuolisen ja virheellisen kuvan lasten huostaanotoista, ja 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain ongelmista. Kun huostaanottojen syistä annetaan väärää tietoa, päädytään vääriin korjaaviin toimenpiteisiin ja sosiaalitoimen itse itselleen aiheuttama ja julistama hätätila vain syvenee. Samalla luonnollisesti perheiden hätä ja ahdistus syvenee.

Kirjoituksessa on haastateltu mm. uuden lain laatineen työryhmän puheenjohtajaa, sosiaaliviranomaisia ja Pelastakaa Lapset ry:n edustajia, eli niitä tahoja, jotka puolsivat uuden lain sisältöä. Eduskunnassa niukasti läpi menneen ja kiistellyn lain laadinnassa ei huomioitu lainkaan asiantuntijalausuntoja, jotka ennakoivat nyt toteen käyneet ongelmat (mm. Suomen Oikeusapulakimiehet ry ja Pesue ry). SK:n kirjoituksessa palveluja käyttävän tahon eli perheen näkökulma jäi niin ikään varsin vaatimattomaksi. Näistä lähtökuopista lain ongelmien ja epäonnistumisen arviointi ei ole objektiivista.

EIT:sta lukuisia tuomioita Suomelle

Huostaanottojen yleisin syy ei suinkaan ole vanhempien alkoholi- ja huumeongelma kuten viranomaiset virheellisesti esittävät. Stakes ei ole tilastoinut syitä, ja YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen valtiota tilastoinnin puutteista, samoin kuin kiinnittänyt huomion perheiden tukemiseen. Käytännössä tänä päivänä suurin syy huostaanotoissa ovat kouluun liittyvät ongelmat. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan lapsen kouluvaikeudet näyttäytyvät suurimpana syynä (37 %) kodin ulkopuolelle sijoituksissa. Sen sijaan päihdeongelmat ovat syynä vain 10-15 % tapauksista (2.4.2007 tutkimustiedonanto 76). Uusin ilmiö on vauvahuostaanotot, jotka kohdistuvat lastensuojelun omiin kasvatteihin eli esimerkiksi kouluongelmien takia huostaanotettujen nuorten äitien vauvoihin. Ensi- ja turvakodit ovat kadottaneet alkuperäisen tarkoituksensa, nuorten äitien tukemisen, ja lähteneet mukaan sosiaalitoimen asiakashankintaan.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita lasten huostaanotoissa. Tuomiot tarkoittavat, että maamme hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta, eli korkeinta hallinto-oikeutta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset. Lastensuojelun kriisin syvin ydin löytyykin hallinto-oikeusmenettelystä, jossa ei toteudu oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Ihmisoikeussopimusten vastaista better mother -politiikkaa ajaa voimakkaasti Pelastakaa lapset ry kuntien sosiaalitoimen avustajana, Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Huostaanotoista on tullut kannattavaa liiketoimintaa, ja kunnat ovat tänä päivänä valmiit maksamaan sijoituksesta jopa yli 700 € vuorokaudessa. Tässä toiminnassa Pelastakaa Lapset ry on avainasemassa.

Miksi lapset voivat pahoin kouluissa?

Kouluissa voidaan pahoin ja joissain kunnissa opettajat ovat valmiit pudottamaan kyydistä jokaisen, joka ei pysy normaaliopetuksen tahdissa. Tällöin opetustoimi siivoaa tukea tarvitsevan oppilaan sosiaalitoimelle ja tämä edelleen lastenkotiin. 2000-luvulla päiväkodin ja koulun suhtautumistapa lapsiin on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Lapsiin kouluissa ja päivähoidossa kohdistetut kiinnipidot ja väkivalta synnyttävät väistämättä vihaa ja väkivaltaa.

Lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa julkista valtaa kunnioittamaan lapsen huoltajien ensisijaista vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhempien ensisijaisuus lapsen elämässä ei kuitenkaan enää ole selviö lasten kanssa työtä tekeville. Uusi lastensuojelulaki alensi lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnystä ja kuntiin ajettu varhaisen puuttumisen koulutus suorastaan yllyttää tekemään huoli-ilmoituksia. Tähän ideologiaan kuuluu virhekäsitys, että valvonta olisi auttamista. Salassapitovelvollisuuden murtamisella avun hakija ajetaan pois palvelujen piiristä eli lopputulos on täysin päin vastainen kuin mitä ajateltiin.

Uusi lastensuojelulaki perustuu varhaiselle puuttumiselle. Koko 2000-luvun käytössä ollut puuttuminen vieroksuu kaikkea erilaisuutta, hakee huolen aiheita ja sivuuttaa vanhemmat. Stakes on mm. v. 2001-2002 huolikartoittanut n. 30 000 lasta vanhemmilta lupaa kysymättä. Puuttumisen kohteeksi joutuu helposti yksinhuoltaja, vammainen, maahanmuuttaja, köyhä, oppimisvaikeuksista kärsivä lapsi, avunpyytäjä. Puuttumisen tekniikkaan kuuluu psykiatrisen diagnoosin teko. Kun puuttumisen menetelmät ovat epätieteellisiä, ns. väärien positiivisten löydösten vaara on suuri. Epäpätevien työntekijöiden käsissä puuttuminen on riistäytynyt täysin hallitsemattomaksi toiminnaksi. Vauvaperhetyö katkaisee pahimmassa tapauksessa äiti-lapsisuhteen jo ennen kuin se on alkanutkaan. Monen sijoitetun lapsen syrjäytyminen alkaa siitä, kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle.

Miksi resurssit eivät riitä?

Sijoitus on suuri riski lapselle. Sijoitetuiksi joutuneet tekevät liki puolet lasten rikoksista. Sijoitus ei siis lunasta better mother -lupaustaan. Moni sijoitetuista jää vaille perusopetusta. Suomi kohtelee lapsiaan kierrätystavarana olettaen, että sijaisperheestä löytyy lapsen etu. Maassamme ei liene koskaan ollut niin paljon sosiaalityöntekijöitä, eri alojen asiantuntijoita ja tiimejä lasta kohden kuin tänä päivänä. Koskaan aikaisemmin ei maassamme ole ollut sellaista sosiaalitoimen valvontaverkostoa kuin nyt. Panostuksista huolimatta tuloksia ei synny ja perhe-elämään perusteettomasta kajoamisesta ja sijoituksista aiheutuu lapsille, vanhemmille ja läheisille mittaamattomia vaurioita. Laista puuttuvat viranomaisten vastuusäännökset.

Panostus kaikkeen muuhun kuin sosiaalitoimeen, eli päivähoitoon, pienempiin ryhmiin, iltapäivähoitoon, harrastuksiin, murrosikäisten vanhempien tukiryhmiin ym. olisi sijoittamista lapseen. Tämä edellyttää, että valtiovalta ohjaa kuntia, siten että se ei rahoita menettelyjä, jotka lisäävät ongelmia. Huolikoulutettujen virkamiesten huolen taakkaa tulisi helpottaa, ja velvoittaa heidät perheiden voimavarojen etsintään.